keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Sattuu ja tapahtuu - tai ainakin sattuu.

Kuten olette varmaan huomanneet, postaustahtini on hiipunut huomattavasti, eikä blogin puolelle ole ilmestynyt juurikaan uutta sisältöä viime aikoina. Monia on varmaankin ihmetyttänyt tämä blogihiljaisuuteni, joten ajattelin avata sitä teille muutamalla sanalla. 

Noin puolitoista kuukautta sitten niveleni alkoivat yllättäen sattua. Aluksi kipua oli lähinnä sormissa, ranteissa ja nilkoissa, mutta pikkuhiljaa se levisi muuallekin kehoon. Sukkapuikot eivät enää pysyneet käsissä, käveleminen oli haastavaa ja niveleni alkoivat jäykistyä. Hiljalleen asioiden tekeminen alkoi käydä aina vaan vaikeammaksi ja vaikeammaksi, ja voimat vähenivät vähenemistään. 

Kuukausi sitten kävin vaivojeni takia lääkärissä, sillä kävely ei ottanut onnistuakseen, ja jo lyhyillä, asuntoni sisäisillä kävelymatkoilla jalat saattoivat koska tahansa pettää alta. Ja mitä tästä seurasi? Lähete neurologille ja magneettikuvauksiin, rannetuet kumpaankin käteen sekä verikokeita. Neurologilähetettä ja magneettikuvausaikaa en ole vielä postissa saanut, mutta verikokeet on otettu. Sen verran siis tiedän, että reumaa, niveltulehdusta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa minulla ei ole. Alustavasti oireitani tutkitaan MS-tautina

Vaan mitä tästä eteenpäin? Odottelua, odottelua ja odottelua. Ehkä jonain aamuna herätessäni pystyn nousemaan sängystä helposti, tarttumaan puikkoihin ja neulomaan, tai kävelemään ompeluhuoneeseen, istuutumaan pöydän ääreen ja ompelemaan. Tai sitten tiskaamaan tiskit. Toimivia lääkkeitä en ole vielä vaivoihini saanut, enkä varmaankaan ennen diagnoosia sellaisia tule saamaan. Siihen saakka pitää siis yrittää pärjätä kipujen kanssa, ja saada edes kodin askareet tehtyä siinä sivussa. Käsityörintamalla saattaa siis olla jonkin aikaa melko hiljaista. 

Onneksi kuitenkin kotoa löytyy kolme kissapetoa piristämässä päivää. Ja onneksi on ystäviä, jotka jaksavat tukea asioiden suhteen!

42 kommenttia:

  1. Voi ei :( Jaksamisia sulle! Toivottavasti asiat selkiytyy ja oireet saadaan lääkityksellä aisoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :) Toivottavasti pian olisi diagnoosi kourassa, ja sitä myötä alkaisin saamaan hoitoakin.

      Poista
  2. Voi ei! MS-tauti ei kuitenkaan ole niin paha kuin luullaan. Olen siitä ihan hyvä esimerkki. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset tsemppauksesta! :) Olen seuraillut blogiasi satunnaisesti jo jonkin aikaa, ja se on todellakin osoittanut, ettei ms ole mikään liian ylivoimainen sairaus. Pakkohan sen kanssa on pärjätä, jos sellaiseen sairastuu. Tsemppiä myös sinne elämään sairauden kanssa! :)

      Poista
    2. Juu, tämä mikään kuoleman sairaus ole. Toiset pystyy tekee samoja asioita kuin ennenkin ihan yhtä pitkään kuin terveet. Toisilla on enemmän oireita kuin toisilla.

      Se mikä on ikävää, että monet määrittää "täyden elämän" työllä ja kuinka pitkää päivää sekä ilman sairauslomia pystyy tekemään. Mielestäni kuitenkaan työ ei ole se mittari vaan kokeeko elämänsä mielekkäänä.

      Neuvoni on: ole armollinen ja älä stressaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Älä vaadi itseltäsi liikaa ja hyväksy elämä sellaisena kuin se on. Tähän kun pystyy niin huomaa ettei tämä nyt niin kamalaa olekaan.

      Poista
    3. Onneksi olen melko stressitön tapaus, niin ei ole näitä oireitakaan tullut mahdottomasti stressattua!

      Mielestäni työnteko ja työssä menestyminen ei ole onneksi koskaan määrittänyt sitä, miten "täyttä elämää" elää.

      Eniten näissä oireissa on ärsyttänyt se, kun ei enää pysty harrastamaan. Nyt kun ei kädet toimi, tekee kovasti mieli neuloa, ja jalkojen toimimattomuuden myötä tekisi mieli lenkkeillä! :D

      Poista
    4. Jos MS-tautia niin nuo oireet vaihtelee, useimmilla. Eli eivät jää välttämättä pysyviksi. Mullakin on kausia kun en pysty lenkkeilee tai tekee käsitöitä tai lukemaan. Tällä hetkellä en pysty lukemaan. Pää ei yksinkertaisesti pysy mukana ja silmät ei jaksa. Mutta sitten taas pystyn tekee käsitöitä ja kävellä. Ja tiedän niin tunteen kun ei jotain just nyt pysty, niin sitä ei saa mielestä 😊

      Ite olen huomannut, että vaikka tuntuu ettei jotain pysty, niin kannattaa yrittää edes vähän aikaa. Sillä tavoin aivot pystyy luomaan uusia hermoratoja "tuhoutuneiden" tilalle nopeammin. Samaan perustuu periaatteessa aivoinfarktin saaneen kuntoutus. Lähdetään opettelemaan liike uusiksi. Työlästä mutta kannattavaa. :)

      Poista
    5. Mulla on nyt ollut kausi, kun jalat ja kädet ei yksinkertaisesti toimi, ja oikein mistään ei saa kiinni, ja kävellessä parinsadan metrin jälkeen pettää jalat alta. :( Tänään kuitenkin sain ihme kyllä ommeltua, kun suhtauduin asiaan niin, ettei haittaa, vaikkei hommasta tulisikaan mitään! Ehkä tämä siis lähtee tästä parempaan päin.

      Poista
  3. Voimia! :( Toivottavasti selviää!

    VastaaPoista
  4. Paljon halauksia ja voimia täältä myös <3 Olet ajatuksissani!

    VastaaPoista
  5. Toivottavasti diagnoosi selviäisi pian ja saisit lääkkeet. Reumaa olisin arvannut ensin oireidesi perusteella, mutta se on siis pois laskuista (sairastan itse reumaa :/ ). Voimia ja terveitä päiviä sinulle ♥!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reumaa minäkin pidin yhtenä vaihtoehtona verikokeisiin saakka, mutta niiden myötä se poissuljettiin. Kiitos voimientoivotuksista! <3

      Poista
  6. Komppaan MäSäMutsia: Kyllä MS-taudin kanssa pärjää ihan ok. Mulla tulee sairastumisesta alkukesästä viisi vuotta. Parin yrityksen jälkeen on löytynyt sopiva lääkitys ja sairaus itsessään pysyy enimmäkseen aisoissa. Pystyn tekemään täyttä työaikaa, opiskelen työn ohessa ja harrastankin kaikenlaista kivaa. Elämä on hyvää - MS-taudistakin huolimatta. :)

    Sinulle paljon tsemppiä ja voimia ja valoisia ajatuksia! <3 Toivon, että saat diagnoosin ja mahdollisen lääkityksen pian. Odottelu on kuluttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Toivottavasti saisin diagnoosin ja sopivan lääkityksen mahdollisimman pian. Tällä hetkellä kipujen ja jäykkyyden ja heikkouden kanssa on "hieman" hankalaa, mutta eiköhän tämä tästä lähde parempaan päin!

      Poista
  7. Odottelu on rankkaa, jaksamista sinulle! Onneksi nykyisin koko ajan tulee uusia ja parempia lääkkeitä kaikkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Onneksi tosiaan lääketeollisuus kehittyy jatkuvasti!

      Poista
  8. Meikäläisen MaijaStiina täytti jo kymmenen vuotta. Muutamaa pidempää sairauslomajaksoa olen ollut "ihan kuosissa" ja nyt olen reilun puolivuotta opiskellut artesaaniksi (joka jäi aiemmin kesken perheen perustamisen vuoksi ja koska jo silloin sairastin vaikka dg tulikin paljon myöhemmin). Mulla on pahin oire ollut fatiikki, sen vuoksi sain aikoinaan laiskan leiman. Kun kertakaikkiaan ei jaksanut sängystä erkaantua 😔 Nyt on mäsään lääkitys ja fatiikkiin toinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että olet saanut toimivat lääkitykset. Itselläni voimakkaimpina oireina tosiaan on nuo kivut ja jäykkyys. Laiskuutta täältä löytyy ilman fatiikkiakin! :P

      Poista
  9. Tietämättömyys on kai pahinta. Itselläni on kaksi reumasairautta ja monta muutakin diagnoosia. Jatkuva kipujen kanssa eläminen on tosi kuluttavaa, stressaavaa ja väsyttävää. Mun elämäni on kuitenkin tosi antoisaa ja upeaa tällä hetkellä. Asioita, joita pystyy tekemään, on lukuisia, vaikka olisi monta, joita ei pysty. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanasta kommentistasi, Anonyymi! :) Tämä kipujen kanssa eläminen todellakin on rasittavaa, kun ei koskaan tiedä, milloin ne taas yllättävät tai milloin pidempiaikainen kipuilu viimein päättyy. :( Onneksi silti tosiaan on monia asioita, joita voi tehdä kivuista huolimatta!

      Poista
  10. Oivoi. Sulla on ollut raskasta! Voimia paljon <3 Onneksi tosiaan kissat auttaa sua jaksamaan. (=^ェ^=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja voimientoivotuksista! :)

      Poista
  11. Kurja tilanne :( Tsemppiä! Toivottavasti saat diagnoosin ja lääkkeet pian.

    VastaaPoista
  12. kokeile vähähiilarista ruokavaliota! itsellä se on kohentanut oloa ja muutenkin oon kuullut että se auttaa moniin vaivoihin. pois tärkkelys (esim peruna ja banaani), sokerit ja gluteeni. maito ja munatkin jos mahdollista. vitamiineja paljon! vaikeeta se on noudattaa puhdasta ruokavaliota, jos sattuu olla koukussa kaikkeen hyvään niin kun mä :D mut mielummin terveys ja hyvä olo kun hetken huvit. sokerin voi korvata vaikka stevialla. voimia ja auringonsäteitä sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voimat ei oikeen riitä minkäänlaisen "erityisruokavalion" ylläpitämiseen, kun en meinaa jaksaa edes kokkailla. Ainakin toistaiseksi aion siis mennä tällä, että syön niitä ruokia, joita jaksan tehdä (lue: lämmittää mikrossa) ja jotka sattuvat pysymään sisällä.

      Poista
  13. Paljon voimia sinulle. Varmasti raskasta aikaa ja vielä ilman käsitöitä. <3 Pidä itsestäsi huolta ja toivottavasti kivut pian hellittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Käsityöttömyys tässä juurikin eniten ärsyttää!

      Poista
  14. ankeeta :(
    toivottavasti pian olisi jo paremmin!
    ganbatte ne, eiks jeh :D

    VastaaPoista
  15. Voi miten ikävä kuulla, että on tullut tällainen elämänvaihe eteen. :( Kuten kuitenkin edelläkin on jo sanottu, ei se välttämättä kuitenkaan rajoita elämää niin paljon kuin voisi luulla. Tunnen itsekin erään MS-tautia potevan ja tuntuu että välillä on huonompia kausia, mutta välillä aivan normaalia.

    Toivon että kivut ainakin vähenisivät ja pääsisit taas puuhailemaan mieleisiä juttuja! Lämpimiä ajatuksia täältä suunnalta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset ihanista sanoistasi! Toivotaan tosiaankin, että nämä oireet helpottaisivat. Hieman olen jo pystynyt neulomaankin, ja kun tekee pieniä projekteja (villasukat Nallesta ystävän tulevalle lapselle) niin tuntuu, että jotain valmistuisikin, vaikkei tahti oikeasti kovin kummoinen ole. :)

      Poista